Alkusanat
Ohjeet
1. viikko
2. viikko
3. viikko
4. viikko
5. viikko
6. viikko
7. viikko
8. viikko
9. viikko
Loppusanat
Kiitokset

Valokuvat:
Ensimmäinen aamu
Kotona
Pihapiiri
Mali
Daina ja Miu
Vuorella
Temppelille
Chiang Mai
Bangkok I
Singapore
Bangkok II
Munkkijuhla
Bangkok III
Buri Ram
Pattaya
Muut

(c) Jussi Kirkkopelto


Vihkisormukset

Aamulla mentiin sitten takaisin Buri Ramiin ja myytiin kaksi Malin kultaista kaulakorua ja ostettin rahoilla sormukset. Se siitä minun rahatilanteestani... Sellaiset söpöt ja rakkaat - thaikultaa eli 96.5% eli 24 karaattia. Hintaa emme kerro. [Kerrompas - ne oli yhteensä 2700 THB.] Malin sormus on kokoa 57 ja mun 56. Thaikulta värjätään joillain aineilla keltaisemmaksi kuin suomalainen hailakka kulta. Kerran Tampereella Hämeenkadulla raahasin Malin kultakauppaan ja kysyi sepältä, että mitä tämä Mali kaulakoru on. Seppä ihasteli, että kulta on erittäin puhdasta ja opetti minulle, että kulta on vain sen väristä miksi se värjätään. Kaukoidässä kulta värjätään yleensä keltaisemmaksi, mutta tietyillä lisäaineilla kullasta saadaan vaikka hopean väristä - tämä valkokulta. Suomalaisen silmissä thaikulta näyttää lähinnä krääsältämessingiltä.


Pulpetissa

Jussi suosikkipaikalla kaupan pulpetissa. Tälläinen oli minun lempipaikkani. Lähimmän kaupan edessä oli tällainen pulpetti, jossa saattoi kirjoitella päiväkirjaa ja juoda kylmää Changia tai limua. Lihanuudeliastia maksoi 10 THB (1.6FIM) ja Chang tölkki 20 THB ja kolme kolmen vartin Chang pulloa satasella.Nyt sitten oomme taas takasin landella. Köllitään. Ihmetellään. Possut porsivat. Tai siis yksi teki yksitoista lisää ja yhden kuolleen. Sööttejä ovat.


Nyt jälleen olen paikallisen kaupan pihassa - "pulpetissa" ja olen juonut pari olutta ja kolmas on auki. Sammaltaa. Mali ihmetteli taannoin sitä, että täällä ei paljoa tarvi Jussin maistaa ennenkuin on lähes kännissä, kun taas Tampereella voi ottaa kokoillan kiihtyvällä vauhdilla ja ei mitään ongelmia aamulla (toivottavasti käsialastani saa selvää). [Sai siitä jotenkuten.]


Niin kokoaikana täällä Buri Ramissa olen tuntenut suurta myötätuntoa porsaita kohtaan. En ole noita eläimiä pahemmin aikaisemmin nähnyt. Kun asuin elämäni maalla Taavetissa niin landeus ei ollut c00lia ja pysyttelimme kaikki kaukana pelloista ja eläimistä.. Nyt homma vähän toisin. Voisin vaikka viettää kesän renkinä jossain maalaistalossa.. Mali ei tosin siitä varmaankaan innostuisi... Noh, kyllä se varmaan piiaksi lähtisi.. se siitä...


Pohdintaan

Mitäs muuta. Nooh, olen käyttänyt aikaani miettiäkseni mitä Malin vanhemmat tai Malin sisko ajattelee minusta. Ilmeisesti kaikki jokseenkin positiivisesti. Tuttukin kuulemma vain on huolestunut tylsistynkö minä liikaa. Kun hän on about siinä iässä, jolloin suomalaisilla tytöillä on itsetunto suurissa ulkoisissa mitoissa. Kenet saa tuntea ja kenet ei. Kenelle hymyilee ja kenelle ei. Tuttu on Malin mukaan hieman erillainen. Hän hymyilee jopa ystävilleen, jotka yrittävät saada hänen poikaystäväänsä (long story). [Menivät muuten naimisiin 2.8.2001.] Aattelin vaan kun Tuttu näkee minut helposti mykkänä henkilönä, joka vain tuijottelee eikä puhu mitään. Meillä kun ei ole yhteistä kieltä. Haluaisin oppia thaita, mutta en saa olla liian innokas, koska sitten Mali pyrkisi keskittymään minun opettamiseen ja Malin motivointi suomenopiskeluun saattaisi jäädä toiseksi. Thait ovat varsin kansallistuntoisia - olen verrannut heidän kansallistuntoaan suomalaiseen keskiverto veteraaniin.. Äitini ja monet muut (äitini on hyvin tietoinen Thaimaan tilanteesta kun uutisten mukaan voi olla) ihmettelevät ja hieman kauhistelevat Thaimaan kuninkaan (vahvan, mutta vallattoman) palvomista ja pelkäävät tyhjiötä, joka jää hänen kuoltuaan. Anyway, perhe on thaiden keskuudessa huomattavasti suuremmassa arvossa kuin Suomessa. Täällä vanhempia TODELLA kunnioitetaan. Siten kuninkaan kunnioittaminen on huomattavasti luonnollisempaa kuin se on esimerkiksi Ruotsissa - saati Englannissa.


Niinpä, Mali saapui tuohon jo toista kertaa vaatimaan minua kotiin päin (tosin vasta kolmannessa persoonassa). Pian on kolmas tölkki tyhjä.


No niin anyway on kaunis päivä täällä. Kaikki ihmettelee miksi tykkään olla auringossa. Kai sitä pohjoisen poika kuitenkin auringosta enemmän pitää. Ei juuri tuuli ja tuisku niin paljoa vieläkään kiinnosta. Aikaisemmin olen käyttänyt parikymppistä aurinkovoidetta, mutta enää en käytä mitään. 20 kymppinen esti palamisen. Nyt olen kuitenkin alkanut ruskettua vaikka ihoni on luonnostaan palamiseen taipuvainen. Muuten Mali muiden thaiden tapaan pitää vaaleasta ihosta, mutta on pikkuhiljaa alkanut ymmärtää minun ja muiden suomalaisten kiintymistä ruskettuneeseen ulkomuotoon. Tai itse olen kiinnostunut vain Malin ihosta...


Olen nyt aika humalassa ja kirjoita oikealla eli väärällä kädellä. [Tässä olisi voinut olla skannaus tekstistä. :-]


(c) Jussi Kirkkopelto


7. viikko

maanantai

Avioliittolupa

tiistai

Bussilla Bangkokiin

keskiviikko

Avioliittopaperit
Avioliittotoimisto

torstai

Taas lähetystöön
Patpong
Go-go ja no-go

perjantai

Oleskelulupaa
Finnairia
Kilroytä
Bussia
Tuktukeja

lauantai

Vihkisormukset
Pulpetissa
Pohdintaan

sunnuntai

Elokuviin
Vaalipromootio